Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 22.05.2023/Pykälä 164

Tekla 16.05.2023 § 56 

Keskustan valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen 31.1.2022 koskien kirjasto-kulttuuritalon suunnittelun ja rahoituksen selvittämistä.

Valtuustoaloitteessa todetaan, että kouluverkko-ratkaisun yhteydessä kirjastotilat remontoitiin alakoulun käyttöön ja kirjasto siirrettiin ammattikoulun tiloihin. Suunnitelmat uuden kirjasto-kulttuuritalon rakentamiseksi olivat uimahallin viereen, ostettiin kiinteistö tonttimaaksi erinomaiselta paikalta. Rakentaminen vain ei siinä taloudellisessa tilanteessa ollut mahdollista.

Valtuustoaloiteessa todetaan, että kirjaston lainausmäärät ovat pienentyneet ja koululaiskäyttö vähentynyt. Kuntalaiset ansaitsevat uuden kirjaston keskeiseltä paikalta koulukeskuksen läheisyydestä.

Kaupunginhallitus on 28.3.2022 § 79 päättänyt lähettää aloitteen teknisten palveluiden valmisteltavaksi.

Pyhäjärven kaupunginvaltuuston päätöksen 15.10.2018 § 81:n kohdan 2 mukaan kirjastolle rakennetaan uudet tilat mahdollisimman nopeasti ja samaan yhteyteen rakennetaan monitoimitilat kulttuurin ja liikunnan tarpeisiin. Kirjasto siirtyy väistötiloihin entisen ammattikoulun tiloihin, kunnes uudet tilat valmistuvat. Liikunnan ja kulttuurin tarpeisiin rakennettaviin tiloihin haetaan ulkopuolista rahoitusta.

Kirjasto- ja Kulttuuritalosta kaupunki on tehnyt hankesuunnitelman tarvekartoituksen pohjalta. Hankesuunnitelman pvm. on 16.10.2019.

Hankesuunnitelma sisältää kolme eri toteutusvaihtoehtoa joista on huonetilaohjelma. Hankesuunnitelma sisältää myös tontinkäyttösuunnitelman.

Rakennushankkeeseen eteneminen vaatii kohteen toteutussuunnittelun.

Ennen toteutussuunnittelua suunnittelu tulee kilpailuttaa.

Suunnittelun vaiheet:

Arkkitehti- ja pääsuunnittelu (myös toteutuksen aikainen pääsuunnittelija)

-          sisustussuunnittelu

-          akustiikkasuunnittelu

-          AV-suunnittelu

 Geosuunnittelu

 Rakennesuunnittelu

 LVIA-suunnittelu

 Sähkösuunnittelu

 Aikataulu edellämainittujen suunnitteluvaiheiden läpikäymiselle on noin 1 v.

Toteutussuunnittelun lopputuloksena on olemassa rakennuksen toteutuksen kilpailuttamiseen ja rakentamiseen tarvittavat suunnitelmat.

Kilpailutus rakennusurakoista tulee tehdä kansallisena kilpailutuksena HILMA:ssa.

Käytettävissä olevista valtion avustuksista valmisteluajankohdan valtion rahoitusten tiedon perusteella:

Investointiavustukset kulttuuritilojen peruskorjaus- ja perustamishankkeisiin

Avustukset on tarkoitettu kuntien kulttuuritoimintalaissa tarkoitetun kulttuuritoimintaa varten tarvittavan tilan, museolaissa tarkoitetun museon, teatteri- ja orkesterilaissa tarkoitetun teatterin ja orkesterin sekä valtakunnallisesti merkittävien taiteilijatilojen perustamishankkeisiin.

Perustamishankkeella tarkoitetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa tilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai niitä vastaavaa toimenpidettä ja mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa, jos toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän suuruiset.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin 2022-2023  haussa yhteensä noin 5,3 miljoonaa euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat. Päätökset pyritään tekemään kolmen kuukauden sisällä hakuajan päättymisestä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntien määräysvallassa oleville yhteisöille, valtionosuuden piirissä olevien museoiden, teattereiden ja orkestereiden ylläpitäjille sekä taiteilijatiloja ylläpitäville yhteisöille ja säätiöille.

Avustusta ei myönnetä kirjasto- tai koulurakentamiseen tai niiden peruskorjaamiseen.

 Avustukset ovat harkinnanvaraisia.

 Avustuksen saamisen edellytykset:

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1766/2009) 26 §:n mukaan kuntien kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, museolaissa tarkoitetun museon ja teatteri- ja orkesterilaissa tarkoitetun teatterin ja orkesterin hankkeen arvioitujen arvonlisäverottomien kokonaiskustannusten on oltava vähintään 80 000 euroa.

 Hankkeen rakennustöiden tulee alkaa viimeistään myöntövuonna.

 Hankkeen toteuttamisajankohdasta on oltava olemassa ylläpitäjän päätös.

 Hakija on perustamishankkeen rakennuttaja.

Myönnettävän avustuksen suuruus vaihtelee hankkeiden kustannuksista ja hakijoiden määrästä riippuen. Keskimäärin avustukset ovat olleet 25 % hyväksyttävistä toteutuneista kustannuksista.

Liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeiden investointiavustukset

Liikuntalain 390/2015 13 §:n mukaisesti valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Avustuksella tuetaan erityisesti kunnalle liikuntalaissa määrättyä tehtävää luoda edellytyksiä asukkaidensa liikunnalle rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.

Liikuntapaikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimiseen, perusparannukseen ja näihin liittyvään varustamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää erityisestä syystä muuhun liikuntapaikkarakentamiseen.

Avustusta myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle taikka niiden määräämisvallassa olevalle yhteisölle.

Toimialan strategisten linjausten perusteella liikuntapaikkaan myönnettävä avustus voi olla enintään 30 prosenttia hankkeen kustannusarviosta (alv 0 %), ei kuitenkaan enempää kuin 750 000 euroa.

Lähiliikuntapaikoille voidaan myöntää korotettua avustusta, jolloin avustuksen määrä voi olla enintään 35 – 45 prosenttia hankkeen kustannuksista. Eri toimijoiden (eri kunnat, hallintokunnat, järjestöt, yksityinen sektori, muut yhteisöt) merkittävällä yhteisrahoituksella toteutettavissa hankkeissa avustuksen määrä voi kattaa 30 prosenttia hankkeen kustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin 1 000 000 euroa. Jos hankkeessa toteutettavat ratkaisut edistävät merkittävästi energiatehokkuutta, rakennuksen elinkaaren vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja muiden kestävyyden periaatteiden toteutumista, avustuksen määrää voidaan harkita korotettavaksi.

Avustus voidaan myöntää ainoastaan hankkeelle, jota koskevat kunnalliset ja muut mahdolliset viranomaispäätökset ovat lainvoimaisia ja jota koskevaa valitusprosessia ei ole vireillä tuomioistuimessa. Rakennuslupaa edellyttävällä hankkeella tulee olla rakennuslupa tai, jos lupaa ei ole vielä avustuksen hakemusvaiheessa, liitetään hakemukseen rakennusvalvontaviranomaisen lausunto rakennusluvan vireillä olemisesta ja saannin edellytyksistä. Hakemusvaiheessa ei edellytetä lainvoimaista urakkasopimusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tai aluehallintoviraston myöntämä avustus voidaan käyttää avustuksen myöntämisvuonna ja sitä seuraavana kahtena vuotena, ellei avustuspäätöksessä muuta määrätä.

Hankesuunnitelman kustannusarvio on päivitetty. Alla on vertailu hankesuunnitelman mukaisen toteuksen eri vaihtoehdoista 2019 ja 2023 hintatasojen välillä alv. 0 %.

Vuoden 2019 kustannustasolla:

A-vaihtoehto: kirjasto  2 879 000 €

B-vaihtoehto: kirjasto,liikunta- ja kulttuurisali  5 050 000 €

C-vaihtoehto: kirjasto,liikunta- ja kulttuurisali+auditorio sekä työtiloja

   5 443 000 €

Vuoden 2023 kustannustasolla:

A-vaihtoehto: kirjasto  3 261 000 €

B-vaihtoehto: kirjasto,liikunta- ja kulttuurisali  5 453 000 €

C-vaihtoehto: kirjasto,liikunta- ja kulttuurisali+auditorio sekä työtiloja

   5 854 000 €

Kustannusten nousu on luokkaa 400 000 € vaihtoehdosta riippuen.

Valmistelun aikana on noussut keskustelua siitä, että tulisiko hankkeen yhteydessä kuitenkin toteuttaa täysikokoinen liikuntasali, joka on kooltaan puolta suurempi, kuin hankesuunnitelmassa on ollut.

Täysikokoisen urheilusalin lattiapinta-alavaatimus on minimissään 21x40 m eli 840 m2. Lentopallon vaatima minimikorkeus on 7 m samoin kuin on koripallossakin.

Vertailun vuoksi keskuskoulun salin urheilulattia on 16.5x29 m eli 480 m2.

Tontin mitat antavat mahdollisuuden kasvattaa salin pituutta. Muutos vaikuttaisi kuitenkin merkittävästi tontinkäyttösuunnitelmaan, joka tulisi tarkistaa ja päivittää. Samoin tulisi päivittää tilaohjelma.

Auditorion lisääminen takaisin suunnitelmaan olisi myös harkittava. Auditorio antaisi mahdollisuuden rakentaa kunnollinen tila, jossa pitää kokouksia, esim. valtuuston kokoukset tulevaisuudessa.

Esittelijä Tekninen johtaja Laukkanen Sami

Päätösehdotus Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että kirjasto ja monitoimitalon hankessuunnittelua tarkistetaan nykypäivän vaatimusten tasalle ja että kaupunginhallitus antaa teknisille palveluille tehtäväksi kartoittaa hankkeen nykytilanteen mukaiset tarpeet ja niiden mukaisen kustannusarvion teettämisen valmistelumateriaaliksi.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Khall 22.05.2023 § 164  

142/10.03.02.00/2022  

Valmistelija Kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi

Esittelijä Kaupunginjohtaja Kiviniemi Henrik

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää hyväksyä, että kirjasto ja monitoimitalon hankesuunnittelua tarkistetaan nykypäivän vaatimusten tasalle ja että kaupunginhallitus antaa teknisille palveluille tehtäväksi kartoittaa hankkeen nykytilanteen mukaiset tarpeet ja niiden mukaisen kustannusarvion teettämisen valmistelumateriaaliksi.

Selvityksen tulee olla valmis 15.9.2023.

Päätös Kaupunginhallitus piti kokoustauon klo 19.15-19.20.
Puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi nimenhuudon. Paikalla olivat Erkki Kärkkäinen, Raija Leppäharju, Katriina Tikanmäki, Teija Mykkänen, Pasi Vornanen, Eeva-Riitta Pappila, Sari Paavola, Henrik Kiviniemi, Kirsti Kinnunen, Juha Kuivaniemi ja Jorma Leskinen. Poissa Jouni Jussinniemi, Sirpa Pesonen-Vuorisalo, Harri Lehto ja Jukka Tikanmäki.


Raija Leppäharju esitti, että kaupunginjohtajan päätösehdotukseen lisätään:
Lisäksi teknisen lautakunnan tulee selvittää käyttökustannukset. Kaupungin tulee järjestää selvityksestä kuntalaistilaisuus.

Sari Paavola kannatti Raija Leppäharjun tekemää esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosehdotus asiasta, joten asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja teki äänestysjärjestys ja -tapaesityksen. Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan päätösehdotusta (pohjaehdotusta) äänestävät JAA. Ja ne, jotka kannattavat Raija Leppäharjun esitystä, äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen äänestysjärjestyksestä ja -tavasta.

Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa annettiin viisi (5) JAA ääntä (Erkki Kärkkäinen, Katriina Tikanmäki, Teija Mykkänen, Pasi Vornanen, Eeva-Riitta Pappila) ja kaksi (2) EI ääntä (Raija Leppäharju, Sari Paavola).

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi äänestyksen tuloksena 5-2.