RSS-linkki
Kokousasiat:https://poytakirjat.pyhajarvi.fi:443/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://poytakirjat.pyhajarvi.fi:443/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 19.10.2023/Pykälä 74
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Talousarvion toteutuminen ja osavuosikatsaus 31.8.2023
Khall 09.10.2023 § 274
Valmistelija Talous- ja hallintojohtaja Sari Nissilä
Kaupunginvaltuusto on 24.6.2013 § 115 päättänyt, että jatkossa tehdään laajempi osavuosikatsaus elokuun lopun tilanteesta sekä numeerinen tuloslaskelma huhtikuun lopun tilanteesta.
Valtiovarainministeriön talouskatsauksen mukaan maailmantalouden elpyminen covid-19-pandemiasta sekä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta sokista on haurasta. Suomen talouden alkuvuosi on sujunut odotusten mukaisesti. Kasvu on ollut jotakuinkin pysähdyksissä. Näkymä loppuvuodelle ja siitä eteenpäin ei sekään ole muuttunut oleellisesti. Ky-syntä ja tuotanto alkavat elpyä vähitellen.
Suomen bruttokansantuote (BKT) ei kasva tänä vuonna, vaan pysyy viime vuoden tasolla. Kysynnän odotetaan kuitenkin piristyvän loppuvuonna, kun hintojen nousu hidastuu, korkojen nousu pysähtyy ja kotitalouksien tulot kasvavat aiempaa nopeammin. Lisäksi tuotannollisten investointien näkymät ovat poikkeuksellisen valoisat, sillä vihreään siirtymään liittyviä investointisuunnitelmia on Suomessa ennätyksellisen paljon. Tuotannon kasvu nopeutuukin ja vuonna 2024 BKT kasvaa 1,4 prosenttia ja 1,9 prosenttia vuonna 2025.
Julkisen talouden ennusteen merkittävimmät riskit liittyvät yleisen talouskehityksen epävarmuuteen. Viime aikojen korkea inflaatio näkyy myös erityisesti kuluvana vuonna menojen kasvuna. Talouskasvun pysähtyminen puolestaan vaimentaa verotulojen kasvua.
Korkojen nousu voimistaa julkisen talouden velkaantumisen riskiä. Lisäksi julkisen talouden ehdolliset vastuut ja erityisesti takausten huomattava kasvu muodostavat riskin julkiseen talouteen.
Talousarvion menot ja tulot 1.1. – 31.8.2023 ovat toteutuneet hallintopalvelujen, maaseutupalvelujen, hyvinvointipalvelujen sekä teknisten palvelujen osalta vuoden 2023 talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Sote-kustannusten lisäksi palo- ja pelastuspalveluihin liittyvät kustannukset siirtyivät hyvinvointialueille. Muutos sisälsi myös verotulojen ja valtionosuuksien siirtymistä kunnilta hyvinvointialueille. Tästä johtuu, että vuodet 2022 ja 2023 eivät ole vertailukelpoisia keskenään.
Pyhäjärven kaupungin kunnallisveron tuotto perustuu 9,11 veroprosenttiin. Vuodelle 2023 kunnallisveron tuotoksi on budjetoitu 7,4 miljoonaa euroa. Kunnallisverojen tuoton toteutuma 31.8.2022 oli 11.142.258 euroa ja toteutuma 31.8.2023 oli 6.059.556 euroa.
Vuoden 2023 yhteisöveron tuotoksi on budjetoitu 1,5 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuoton toteutuma 31.8.2022 oli 3.297.077 euroa ja toteutuma 31.8.2023 oli 1.351.514 euroa.
Verotulojen toteutuma 31.8.2023 oli yhteensä 8.067.409 euroa, joka on 77 % kuluvan vuoden talousarviosta.
Valtionosuuksien toteutuma kuluvan vuoden elokuussa oli yhteensä 1.348.944 euroa, joka on 69,1 % kuluvan vuoden talousarviosta.
Pyhäjärven kaupungin ulkoiset toimintatuotot olivat vuoden 2023 toisen kolmanneksen lopussa 2,6 miljoonaa euroa, joka on 75,8 % budjetoidusta. Ulkoiset toimintakulut kuluvan vuoden elokuun lopussa olivat 11,9 miljoonaa euroa, joka on 68,7 % budjetoidusta. Elokuun lopun toteutumatietojen mukainen vuosikate oli -188.500 euroa.
Kaupungin varainhoidon tavoitteena on ollut pitkällä aikavälillä (5 – 10 vuotta) saavuttaa keskimäärin 5 %:n tuotto vuosittain. Pyhäjärven kaupungin varainhoitajina ovat toimineet vuoden 2019 alusta alkaen Evli sekä Nordea. Evlin kolmen vuoden tuotto on ollut 8,8 % sekä tuotto vuoden alusta on ollut 4,68 %. Nordean varainhoidon tuottoprosentti vuoden alusta on ollut 5,22 % sekä raportointikauden alusta alkaen 22,4 %. Ålandsbankenin tuotto sijoitukselle on ollut 8,23 %. Sijoitussalkkujen markkina-arvot olivat elokuun lopussa: Evli 5.741.659 euroa (5.496.088 euroa 31.12.2022) ja Nordea 4.906.523 euroa (4.662.423 euroa 31.12.2022) ja Ålandsbanken 719.663 euroa (707.580 euroa 31.12.2022).
Elokuun lopussa investointien kustannukset vähennettynä rahoitusosuuksilla olivat yhteensä 1,1 Meuroa. Investointien toteutuminen talousarvioon verrattuna oli 107 %. Suurin investointikohde kuluvana vuonna on kaavateiden korjaus.
Vuodelle 2023 on budjetoitu talousarviolainanottoon 4.400.000 euroa, joka on nostettu kaupunginhallituksen päätöksellä 08.05.2023 § 134.
Väestötietojärjestelmän rekisterin mukainen asukasluku elokuun lopussa oli 4.772. Vuoden lopun tilanteeseen verrattuna vähennystä oli 63 asukasta. Elokuun lopun väestömäärän tilanteeseen on vaikuttanut opiskelijoiden muuttaminen koulutuspaikkakunnille. Työttömyysaste elokuun lopussa oli 12,0 %, (31.8.2022 työttömyysaste oli 9,9 %).
Esittelijä Kaupunginjohtaja Kiviniemi Henrik
Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle tiedoksi talousarvion toteutumisen sekä osavuosikatsauksen 31.8.2023.
Päätös Talous- ja hallintojohtaja Sari Nissilä esitteli kaupunginhallitukselle osavuosikatsauksen 31.8.2023.
Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.
Kvalt 19.10.2023 § 74
66/02.02.02/2023
Päätös Talous- ja hallintojohtaja Sari Nissilä kertoi esitteli osavuosikatsauksen 31.8.2023 pääkohdittain.
Varavaltuutettu Marketta Kananen saapui kokoukseen klo 18.06.
Ryhmäpuheenvuorot
Jarmo Halonen, Keskustan valtuustoryhmä
Jouni Jussinniemi, Pyhäjärven Vasemmisto
Raija Leppäharju, Pyhäjärven Perussuomalaiset ry
Sirpa Pesonen-Vuorisalo, Sirpa Pesonen-Vuorisalo valtuustoryhmä
Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi talousarvion toteutumisen ja osavuosikatsauksen 31.8.2023.
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |