Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 17.06.2025/Pykälä 160

Khall 17.06.2025 § 160  

229/00.00.01.01/2025  

Valmistelija Hallintosihteeri Kirsti Kinnunen

VaaliL 13.2 §:n mukaan kunnan keskusvaalilautakuntaan kuuluu puheen-johtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään viisi. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kun-nassa edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestys-ryhmiä. Jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyk-sen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa.

Kunnan keskusvaalilautakunta on lakisääteinen kunnallinen lautakunta, joka toimii sekä kunnallisvaaleissa että valtiollisissa vaaleissa. Sen toi-mikausi on valtuuston toimikautta vastaavat neljä vuotta. KuntaL 79 §:n (410/2015) mukaan luottamushenkilö, myös kunnan keskusvaalilauta-kunnan jäsen, pysyy toimessaan kuitenkin, kunnes toimeen on valittu toinen.

Kunnan keskusvaalilautakunta valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa (KuntaL 32 §).Toimikausi alkaa heti, kun pöytäkirja vaalia koskevan päätöksen osalta on tarkastettu. Kunnassa on siten aina toimi-valtainen kunnan keskusvaalilautakunta. Sikäli kuin vaalilaissa ei ole toisin säädetty, sovelletaan kunnan keskusvaalilautakuntaan kuntalain säännöksiä kunnallisista lautakunnista (KuntaL 410/2015, §:t 30-33).

Vaalikelpoisuudesta kunnan keskusvaalilautakuntaan on voimassa, mitä vaalikelpoisuudesta yleensä kunnalliseen luottamustoimeen on säädetty KuntaL 71 §:ssä (410/2015). Vaalikelpoisuudesta kunnan muihin toimie-limiin kuin valtuustoon ja kunnanhallitukseen säädetään lisäksi KuntaL 74 §:ssä. Sen kolmesta kohdasta tulee kunnallisessa vaaliviranomaisessa kyseeseen lähinnä vain ensimmäinen, jonka mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan ei ole lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö.

Kunnan keskusvaalilautakunnan työskentelyyn ei saa osallistua sellainen jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokasha-kemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdok-kaaksi kyseisissä vaaleissa. Säännös koskee vain kuntavaaleja, koska vain niissä ehdokashakemus toimitetaan kunnan keskusvaalilautakun-nalle. Muissa vaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät ovat vähäisiä ja ehdokas voi siten toimia lautakunnassa.

Niin ikään vaalilaissa on esteellisyyksien välttämiseksi säädetty, että puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla kunnan kes-kusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä (VaaliL 120 § 2 mom., 151 § 2 mom. ja 170 § 2 mom.). Tämä koskee kaikkia vaaleja. Vaali-asiamieheksi valittu, toisin kuin ehdokas, joutuu kokonaan eroamaan kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä tai varajäsenyydestä.

Tärkein kunnan keskusvaalilautakunnan kokoonpanoa koskeva vaatimus on, että jäsenet ja varajäsenet mahdollisuuksien mukaan edustavat kun-nassa edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjä-ryhmiä. Ehdokkaan asettaminen vaaleissa riittää, ei vaadita, että puolue, yhteislista tai yksittäinen valitsijayhdistys olisi saanut vaaleissa ehdok-kaansa valituksi. Jotta kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenet mahdolli-suuksien mukaan edustaisivat edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä, on kustakin äänestäjäryhmästä valittava yksi edustaja, kunnes viisi huomioon otettavaa äänestäjäryhmää on saa-nut edustuksensa.

Niin kauan kuin yksikin huomioon otettava äänestäjäryhmä on vailla edustusta, ei muusta ryhmästä saa valita kahta edustajaa. Vaikka sään-nös ei sitä edellytä, on käytännössä usein valittu viisi edellisissä kunnal-lisvaaleissa eniten ääniä saanutta äänestäjäryhmää.

Koska vaalilaissa ei ole erityisiä menettelysäännöksiä kunnallisten vaali-viranomaisten valitsemiseksi, on noudatettava KuntaL 105 §:n säännök-siä.

Jos vaaleissa valittavista henkilöistä ollaan yhtä mieltä ja vaatimukset eri äänestäjäryhmien edustuksesta ja tasa-arvon toteutumisesta on otettu huomioon, puheenjohtajan on todettava yksimielinen päätös. Muussa ta-pauksessa on toimitettava vaalit.

KuntaL 105 §:n pääsäännön mukaan vaalit ovat enemmistövaaleja, joissa valituiksi tulevat ne, jotka saavat eniten ääniä. Jokainen vaaleihin osallistuva saa antaa niin monta ääntä kuin vaaleissa on valittavia. Hän saa äänestää myös pienempää määrää, mutta jos hän äänestää suurempaa määrää, on äänestyslippu hylättävä mitättömänä.

Suhteellisen vaalin (KL 105 § 2 mom.) toimittaminen tulee kysymykseen luottamushenkilöitä valittaessa, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien luku-määrä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä.

Koska vaalilaissa ei ole menettelysäännöksiä kunnan keskusvaalilauta-kunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsemiseksi, noudatet-tavaksi tulee KuntaL 33 §. Sen mukaan puheenjohtaja ja varapuheenjoh-taja valitaan samassa vaalitoimituksessa. Puheenjohtajaksi tulee vaalissa eniten ja varapuheenjohtajaksi toiseksi eniten ääniä saanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Tämäkin vaali voidaan vaatia toimitetta-vaksi suhteellisena KuntaL 105 §:n mukaisesti.

Kunnan keskusvaalilautakunnan vaaleissa suhteellista vaalia voi vaatia

- puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalissa vähintään yhdeksän valtuuston jäsentä;

- kolmen jäsenen vaalissa vähintään seitsemän jäsentä;

- varajäsenten vaalissa varajäsenien määrän ollessa viisi, vähintään viisi jäsentä; määrän ollessa kuusi tai seitsemän, vähintään neljä jäsentä.

Jotta lautakunnan kokoonpano sekä jäsenten että varajäsenten osalta saataisiin lainmukaiseksi, on käytännöllistä toimittaa kumpikin vaali ensin ehdollisena siten, että jos tulos ei vastaa lain vaatimuksia, toimitetaan uusi vaali. Kun varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan on valtuuston päätettävä järjestyksestä tarvittaes-sa KuntaL 104 §:n mukaisesti äänestämällä.

Ennen kuin valtuusto ryhtyy suorittamaan kunnan keskusvaalilautakunnan vaalia, valtuuston on päätettävä, montako varajäsentä valitaan. Laissa sanotaan, että on valittava tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi (VaaliL 13.2 §).

Esittelijä Kaupunginjohtaja Kiviniemi Henrik

Päätösehdotus Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto asettaa toimikaudekseen kunnan keskusvaalilautakunnan1) päättämällä ensin, montako varajäsentä siihen valitaan;2) toimittamalla keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheen-johtajan vaalin;3) toimittamalla kolmen jäsenen vaalin;4) toimittamalla varajäsenten vaalin; sekä 5) päättämällä varajäsenten järjestyksestä.

Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.